Kuka-mitä-häh? Eli kuka tätä blogia oikein kirjoittaa

Moi oon Miu(ku)!

Olen 33-vuotias, yhen lapsen (ja kolmen karvalapsen) äiti Tikkakoskelta Jyväskylästä. Kaikenlaiset askartelu- ja tee se itse -jutut ovat aina olleet lähellä sydäntä. Olen viihtynyt keittiössä jo pikkulapsesta, ja kokkailen ja leivon niin arkeen kuin juhlaankin. Ompelun ja neulomisen löysin uudelleen aikuisiällä, kun olin päässyt peruskoulun kässän traumoista yli. 

Mutta miksi perustin TSI-blogin kissamaisilla mausteilla? Lukeeko joku vielä blogeja vuonna 2022? Jos mulla ois yhtään tolkkua päässä, niin tekisin varmaan Tiktok-sisältöä. Hrrr *puistatus*. Mutta kun ei ole niin minkäs teet. Kissat on blogissa mukana, koska kun omistaa 3 kissaa, niin kissoja ei voi pitää erossakaan mistään touhuistani, kuten oheisista kuvista ja mun instatilistä @ominkapalinonneen näkee.

Edesmennyt Lupu-kissa auttaa neuleen viimeistelyssä.

Blogin idea lähti siitä, että halusin tallettaa reseptejäni, neuleohjeitani yms. ihan itseäni varten, mutta vain omaksi ilokseni kirjoittelun sijaan ajattelin että oppimispäiväkirjani voisi hyödyttää muitakin. Ainakin varoittavana esimerkkinä? Oppiminenhan tapahtuu pääasiassa virheiden kautta, joten tulen kirjoittamaan myös niistä kerroista kun ei hommat mene kuin Strömsössä. Netti on jo täynnä kauniita blogeja ja instoja, joista saa vaikutelman että tekijän elämä on yhtä juhlaa. Tämä ei ole sellainen, sori jos tulit tänne asti ja petyit :D

Orvokki auttaa salaatin teossa.

Vaikea-asteisen kroonisen neuloosin lisäksi oon kärsinyt parikymppisestä alkaen muutamasta muusta sairaudesta, joiden aiheuttama väsymys, kivut ja työmuistin heikkous rajoittavat tekemistä aika paljon. Sairauksistani en ala nyt sen tarkemmin kertomaan, mutta minulla on diagnosoitu mm. nivelreuma, fibromyalgia ja masennus. Lisäksi mulla on useampikin lääkäri epäillyt CFS/ME-tautia eli kroonista väsymysoireyhtymää. Koko tän paletin vaikutus ei voi olla näkymättä blogissakin, joten sama se on tulla kaapista ulos, oireiden peittely on tosi uuvuttavaa. Kaikkien sairauksien yhteisvaikutuksesta ja niiden hoidon viivästymien takia olen menettänyt työ- ja opiskelukykyni, mahdollisesti pysyvästi. Siksikin harrastukset on mulle ehkä vielä isompi juttu kuin monelle muulle, ja ne auttaa sietämään kipua ja muita oireita. Voisi sanoa, että varsinkin neulominen on mulle henkireikä. Sairaudet ei tule olemaan blogin pääasiallinen sisältö, mutta kaikkeen tekemiseenhän ne vaikuttaa. Jos ilmenee kysymyksiä tai aihetoiveita niin olen hyvin avoin niille, kysyvä ei tieltä eksy!

Itselle ei ollut tullut edes pieneen mieleen, että siinä olisi mitään erikoista että risoillakin käsillä ja parhaimmillaankin haparoivasti toimivalla päällä on pakko luoda jotain. Se tuntuu olevan monesta kummallinen ajatus, että vaikkei selviäisi edes arjen askareista ilman apua, saattaa haluta ja osata tehdä monenlaisia asioita. Sairauksien tuomiin rajoitteisiin ja vammaisuuteen liityy edelleen vahvoja oletuksia ja ennakkoluuloja, ja jos voin pienestikin niitä murtaa niin mikäs sen parempi. Instassa on esim. @chronicallysewn jossa on eri tavoin pitkäaikaissairaiden ompeluksia. Omia neulomuksiani saatan tägätä #disabledknittersofinstagram, #disabledcrochetersofinstagram, #disabledmakers, #invaneulojat, #invakäsityö-tägeillä.

Lisää kuivaa läppää ja kissakuvia (ja joskus jotain hyödyllistäkin) löytyy kun tuut seuramaan mua Instaan/Faceen/Pinterestiin/Ravelryyn:

https://www.instagram.com/ominkapalinonneen/

https://www.facebook.com/ominkapalin

https://fi.pinterest.com/ominkapalin/

https://www.ravelry.com/people/OminKapalin

Virkkaamalla koristeltu kori testikäytössä (ohje tulossa ens kesäks)