Sur, rur, rukki

Siinä se nyt on, kauan kaivattu rukki :) Enää ei puutu kuin omat lampaat ja alpakat, että voisi tehdä omavaraisneuleita, ja olisi kaikkien hipsterien kruunaamaton kuningatar. Kyllä tuo kuvassa näkyvä Schoppelwollen merinokin "välttää" siihen asti, on meinaan aika pehmyttä. Vielä en ole testannut saanko rukin kehräämään, kun täytyisi viritellä nyöri paikoilleen, jotta pyörä pyörii. Olen kuullut kissankarvaakin kehrättävän - ainakin pitkää sellaista - mutta en ihan usko että tästä olisi karvaongelman ratkaisijaksi :>

Tässä muutamia informatiivisimpia sivuja villan kehräämisestä joita olen silmäillyt:

Perusasiaa rukeista - Ulla
Kehräämisen alkeet - Ulla
Rukki kehruuvälineenä - Rukkikuiskaaja
Villan karstaaminen ja kehrääminen - Punomo
 
Jos haluat nähdä kuinka rukki toimii, tällä videolla on hyvin selkeästi esitetty villan kehräämisen alkeet:

Craftsysta löytyi artikkeli "Spinning Secrets: How to Spin Pet Fur Into Yarn" lemmikin karvan kehräämisestä, jonka mukaan karvan pituuden tulee olla 2 tuumaa eli n. 5cm, jotta sitä voi kehrätä ilman että sekaan laitetaan villaa. Ties vaikka kokeilisin, sillä olen kerännyt kissanvillaa pienen pussillisen. Voi sitä ihanuutta, jos Lulu-Irmelin masupumpulista saisi pipon!

Hurhurhur.

Sangen osuva loru muistui mieleen rukista. Ihanaa että joku on vaivautunut laittamaan näitä talteen, sillä ne unohtuu sitä mukaa kun mummoja poistuu keskuudestamme.

Aa, aa, Heikki,
kissa langoissa leikki.
Ai, ai, veitikka,
et saa lankoja sotkea.
Äidin rukki
suuri kuin pellavatukki.

Ai, ai, veitikka,
et saa rukkiin koskea.
Sur, rur, rukki.
Tarhassa suuri pukki.
Ai, ai, veitikka,
et saa pukkia härnätä.

Lähde: http://www.siuro.info/fi/vapaa-sana/757-vanhan-kansan-loruja